Näin some sotkee aivosi

Oletko miettinyt viime aikoina somen käytön vähentämistä tai lopettamista? Et ole yksin. Bidvine.com:in tekemän kyselytutkimuksen yli 1500 vastaajasta useampi halusi lopettaa sosiaalisen median käytön kuin tupakoinnin vuonna 2017.

Ei mikään huono idea — viime vuonna julkaistun tanskalaistutkimuksen mukaan Facebookin käytön lopettaminen viikoksi lisäsi tutkimukseen osallistuneiden naisten positiivisia tunnetiloja ja tyytyväisyyttä omaan elämäänsä.

Erityisen paljon elämänlaatu parani paljon Facebookia käyttävillä.

Miksi käytämme somea, jos se kerran tekee meille niin pahaa? Samasta syystä kuin syömme sokeripitoisia herkkuja, vaikka tiedämme etteivät ne ole meille hyväksi: koska ne tuottavat hetkellistä nautintoa.

Sosiaalinen media koukuttaa, koska sitä käyttäessämme saamme helposti ja nopeasti pieniä annoksia hyvää oloa tuovia aivokemikaaleja. Uusien päivitysten näkeminen antaa annoksen energisoivaa dopamiinia, tykkäysten ja kivojen kommenttien saaminen rauhoittavaa serotoniinia ja yhteenkuuluvuutta tuovaa oksitosiinia.

Ne ovat samoja kemikaaleja joita saamme kasvokkain tapahtuneessa vuorovaikutuksessa – jutellessamme, halaillessamme ja viettäessämme aikaa läheistemme kanssa. Sosiaalisessa mediassa hyvänolon kemikaalien vaihtaminen ei kuitenkaan ole aina vastavuoroista eikä siksi vahvista välejämme samalla tavalla kuin oikeassa elämässä kohtaaminen.

Kuvittele että kaverisi jakaa Facebookissa kivan kuvan itsestään. Tykkäät päivityksestä ja tuotat hänelle hyvää oloa. Koska et näe hänen hymyään kun hän näkee tykkäyksesi, jäät ilman mielihyvää, jonka saisit, jos olisit kehunut hänen ulkonäköään kasvokkain.

Jaat oman kuvasi Facebookissa, mutta koska palvelu suodattaa kaverisi Facebook-virran päivityksiä, se ei näytä kuvaasi hänelle. Sinä et tietenkään tiedä tätä, vaan tunnet olosi hylätyksi ja luulet ettei kaverisi tykkää kuvistasi, vaikka vika on Facebookin käyttämissä algoritmeissä!

Kun puhut kaverisi kanssa pidempään puhelimessa tai kasvokkain, hänen on helppo kertoa sinulle huolistaan tai peloistaan, jolloin voit tarjota hänelle tukea. Kynnys avautua omista epävarmuuden tunteistaan Facebookiin tai laittaa kuvia ankeasta arjesta Instagramiin on paljon korkeampi, jolloin menetämme mahdollisuuden antaa ja saada tukea.

Jos kaverisi laittavat someen päivityksiä vain päivän parhaista hetkistä, voit kuvitella että heillä menee paremmin kuin oikeasti menee. Oman arjen vertaaminen kavereiden kiiltokuvaelämään voi saada oman elämän tuntumaan ankeammalta kuin mitä se on.

Tutkimuksemme innoittamana tiimimme päätti harjoittaa kolmen päivän ajan tietoista somen käyttöä ja kokeilla seuraavia konsteja somen käytön rajoittamiseen:

  1. Poista automaattiset ilmoitukset käytöstä niin ettei laitteesi kutsu sinua jatkuvasti selaamaan Facebookia, Instagramia, Twitteriä tai Snapchatia.
  2. Tee some-kanavien löytämisestä vaikeampaa. Poista linkki Facebookiin nettiselaimen suosikkivalikosta ja piilota some-applikaatiot älypuhelimessa viimeisen sivun kansioon.
  3. Jos täydellinen somepaasto tuntuu mahdottomalta, anna itsellesi lupa käydä sosiaalisen median sivustoilla vain tarkasti rajattuina ajankohtina kuten arkisin päiväsaikaan, työmatkan aikana tai vessassa käydessä.
  4. Älä käytä somea töiden välttelyyn vaan niiden tekemisestä palkitsemiseen. Eli jos mielesi tekee selata somea ennen kuin alat tehdä haastavaa työtehtävää, kerro itsellesi että saat avata Facebookin vasta kun työt on tehty.
  5. Jos et luota itsekuriisi, poista some-ohjelmat kokonaan älypuhelimesta tai asenna ohjelma, joka blokkaa some-kanavat valitseminasi ajankohtina (esim. AntiSocial, OffTime, BreakFree, SelfControl, Freedom, ColdTurkey)